Ulkomailla asuvat suomalaiset – Tehkää testamentti! EU:n perintöoikeusasetus on astunut voimaan

Euroopan unioni lanseerasi EU:n perintöoikeusasetuksen, joka tuli voimaan 17.8.2015. Asetusta noudatetaan jatkossa sellaisissa kuolinpesissä, joissa on liityntää useampaan kuin yhteen jäsenmaahan.

Jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa on voimassa edelleen oma perintöoikeutta koskeva lainsäädäntönsä, jota sovelletaan tavalliseen tapaan kansallisesti. Asetuksella ei siten ole tarkoitus puuttua kansallisten perintöasioiden hoitoon. Asetuksella ei myöskään ole ollut tarkoitus muuttaa verotusta.

EU:n perintöoikeusasetuksen pääsääntönä on, että kuolinpesän selvitys ja perinnönjako tehdään perittävän viimeisen asuinpaikan jäsenmaan lakien mukaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Saksassa asuvan suomalaisen, jonka asuinpaikka ja elinympäristö ovat vakiintuneet Saksaan, viimeisenä kotipaikkana pidetään Saksaa. Kuolinpesän selvitys ja perinnönjako tehdään saksalaisen lainsäädännön mukaan. Tällaisessa tapauksessa Saksan lakeja sovelletaan myös mahdollisesti Suomessa olevan omaisuuden selvittämiseen ja perinnönjakoon.

Kuolinpesiin sovellettavalla lailla on huomattavaa merkitystä, koska jäsenmaiden kansallinen lainsäädäntö poikkeaa toisistaan varsin paljon. Kansallisella tasolla voi olla esimerkiksi varsin erityyppistä sääntelyä sen suhteen kuinka laaja vastuu kuolinpesän osakkailla on perittävän veloista. Suomessa pääsäännön mukaan vastuuta ei ole, mutta kaikissa jäsenvaltioissa ei näin ole.

Ikävien yllätysten välttämiseksi olisikin syytä tehdä testamentti, jossa perittävä määrää jäämistöönsä sovellettavasta laista. Joskus lainvalinnalla voi olla perintöverotuksenkin kannalta merkitystä. Sovellettavan lain valintaa ei ole mahdollista tehdä muulla kuin testamentilla.

EU:n perintöoikeusasetus toi lisäksi mukanaan myös eurooppalaisen perintötodistuksen. Todistuksella on tarkoitus helpottaa perillisten, testamentinsaajien ja pesänjakajien asemaa yhtenäisellä asiakirjalla, jolla he voivat todistaa asemansa toisessa jäsenvaltiossa. Eurooppalaista perintötodistusta ei ole pakko käyttää, mutta se helpottaa asioiden hoitamista, jos omaisuutta on useissa EU-maissa. Todistusta haetaan toimivaltaisesta jäsenmaasta. Suomessa oikea viranomainen on Helsingin maistraatti.

EU:n perintöoikeusasetuksen lisäksi Pohjoismaat ovat sopineet pohjoismaiseen perintösopimukseen tehtävistä EU-asetusta vastaavista muutoksista. EU:n perintöoikeusasetusta ei sovelleta Tanskassa, Iso-Britanniassa ja Irlannissa.

Kirjoittaja

Elisa Ilmoniemi

Osakas, asianajaja, varatuomari, oikeustieteen maisteri
+358 50 351 7081 Tutustu minuun