1.1.2016 tuli voimaan uusi isyyslaki, joka kumosi vanhan vuonna 1976 voimaan tulleen isyyslain. Uudella isyyslailla palautettiin kanneoikeus isyyden vahvistamiseksi niille, jotka eivät olleet voineet käyttää kanneoikeuttaan aiemman voimassaolleen isyyslain siirtymäsäännösten vuoksi.
Uuden isyyslain tavoitteena on ensisijaisesti edistää lapsen edun toteutumista isyysasioissa.
Uudella lailla ei ole tarkoitus muuttaa aiemmassa isyyslaissa vallinnutta isyysolettamaa, vaan avioliitossa syntyneen lapsen isänä pidetään äidin aviopuolisoa.
Isyysolettamaa laajennettiin koskemaan myös tilannetta, jossa lapsi syntyy miehen kuoltua. Jos lapsi on voitu siittää ennen aviomiehen kuolemaa, aviomies todetaan suoraan lain nojalla lapsen isäksi siitä huolimatta, että lapsen äiti ja mies eivät olleet olleet avioliitossa lapsen siittämisen aikaan.
Uuden isyyslain erityisenä tavoitteena on ollut ajanmukaistaa isyyden tunnustamista koskevaa menettelyä niissä tilanteissa, joissa isyydestä ei ole epäselvyyttä. Tällaisen tilanne on esimerkiksi avopuolisoiden kohdalla, jolloin isyys voidaan tunnustaa jo ennen lapsen syntymää. Myös yhteishuollosta voidaan sopia jo etukäteen.
Merkittävä muutos isyyslakiin tuli tapauksissa, joissa ennen 1.10.1976 syntyneille lapsille palautettiin kanneoikeus isyyden vahvistamiseksi. Kanneoikeudelle ei ole uudessa laissa asetettu rajoituksia, minkä vuoksi ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa syntyneet tulevat samaan asemaan myöhemmin syntyneiden kanssa.
Sääntelyn muuttaminen perustuu erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuihin, joissa lukuisissa on katsottu joustamattoman kanneajan loukkaavan ihmisoikeuksia. Suomessa myös korkein oikeus on kiinnittänyt tähän asiaan huomiota (KKO 2012:11).
Uuden isyyslain myötä lapsen äiti ei voi enää vastustaa isyyden selvittämistä. Ääritilanteessa kuitenkin lastenvalvoja voi puuttua selvittämiseen. Myös isänä itseään pitävän miehen oikeuksia saattaa isyytensä voimaan laajennettiin osittain.
Uudella isyyslailla on myös huomattavaa merkitystä perintöoikeuden kannalta, koska lapset joiden isyys on vahvistettu, saavat perintöoikeuden miehen jälkeen. Perintöoikeuden saaminen voi tapahtua myös taannehtivasti. Käytännössä uuden lain nojalla perintöoikeus on olemassa myös taannehtivasti, jos mies on kuollut 31.1.2012 jälkeen. Isyyden vahvistuttaminen, joka tuottaa perintöoikeuden, ei kuitenkaan oikeuta lasta vaatimaan jo ennen vahvistamisprosessin vireilletuloa annettujen ennakkoperintöjen, lahjoitusten ja muiden sukupolvenvaihdosluovutusten lisäämistä jäämistöön. Tältä osin perintöoikeutta on rajoitettu.
Perintökaareen on säädetty erikseen uusi perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta koskeva 23a luku, koska uusi isyyslaki puuttuu olennaisella tavalla perintöoikeuteen.
Kirjoittaja
