Testamentti tehdään kirjallisesti ja muotomääräykset sen tekemiseen ovat ankarat. Muotomääräyksiin on syytä suhtautua vakavasti, koska oikeuskäytäntö osoittaa hyvin selvästi sen, että muotovirheellinen testamentti on lähes säännönmukaisesti katsottu aina pätemättömiksi. Laista löytyvät tarkat määräykset siitä, että testamentti on tehtävä kirjallisesti, minkä lisäksi laissa on määräyksiä sen todistamiseen, todistajien esteettömyyteen ja allekirjoittamiseen liittyen.
Nyt hovioikeus on ottanut kantaa siihen, oliko testamentti annettu tiedoksi oikeassa lain edellyttämässä muodossa.
Hovioikeudessa käsiteltävänä olleessa asiassa oli riidatonta, että testamentti oli esitetty testaattorin perillisille. Epäselväksi sen sijaan oli jäänyt kysymys siitä, oliko tiedoksianto tehty alkuperäisellä, oikeaksi todistetulla jäljennöksellä vai valokopiona, jota ei ollut todistettu oikeaksi. Testamentinsaaja ei pystynyt esittämään luotettavaa selvitystä siitä, että testaattorin perilliselle olisi annettu tiedoksiannon yhteydessä testamenttijäljennös, joka olisi oikeaksi todistettu, vaan testamentinsaajan kertomus perustui olettamukseen siitä, että perilliselle oli annettu testamentti toisena alkuperäisenä kappaleena. Perillinen kiisti saaneensa toista alkuperäistä testamenttia.
Hovioikeus totesi, että testamentin saajan on annettava testamentti ensinnäkin todisteellisesti tiedoksi (PK 14:4), jossa yhteydessä on annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Hovioikeus korosti, että oikeaksi todistetun jäljennöksen antaminen testamentista on testamentin tiedoksiannon keskeisin sisältö, mikä ilmenee myös lainkohdan esitöistä. Lisäksi viitattiin oikeuskirjallisuuteen, jossa on myös katsottu, ettei testamentin oikeaksi todistetun jäljennöksen esittäminen perunkirjoitustilaisuudessa ja siitä otetun valokopion luovuttaminen perillisille täytä lain edellyttämää tiedoksiantovaatimusta.
Näillä perusteilla hovioikeus päätyi siihen, ettei testamentinsaaja ollut antanut testamenttia asianmukaisesti tiedoksi testaattorin perilliselle eivätkä testamentin tiedoksiannosta liikkeelle lähtevät määräajat olleet alkaneet kulua. Esimerkiksi lakiosavaatimuksen esittämiselle varattu kuuden kuukauden määräaika ei ollut alkanut kulua asiassa vasta kuin sen ajankohdan jälkeen, jonka perillinen hovioikeudessa oli myöntänyt.
(Vaasan HO 20.1.2016 nro 26, dnro S15/1046, toistaiseksi vailla lainvoimaa).
Kirjoittaja
