Korkein oikeus – aviopuolisoiden omistussuhteet

Aviopuolisoiden yhteisessä käytössä ollut kesämökki oli ostettu vuonna 1999 yksin miehen nimiin. Vaimo vaati osituksessa, että kiinteistön omistusoikeus olisi tullut katsoa olevan puoliksi, koska vaimo oli osallistunut kesämökin rahoitukseen ja osapuolten tarkoitus olisi ollut ostaa kiinteistö yhteiseksi. Korkein oikeus katsoi kiinteistön yksin miehen omaisuudeksi (KKO 2016:37).

Tapauksessa oli kysymys siitä, että mies oli ostanut 510.000 markalla kesämökin vuonna 1999. Mies oli maksanut kauppahinnasta 400.000 markan lainalla. Vaimo oli taannut tämän lainan ja maksanut itse kauppahinnasta 110.000 markkaa. Varainsiirtovero oli maksettu puoliksi.

Vaimo oli vaatinut omistusoikeuden vahvistamista puoliksi, koska kiinteistö oli ollut tarkoitus hankkia aviopuolisoiden yhteiseen lukuun ja heidän sekä yhteiseen käyttöön kesäasuntona. Vaimo oli lisäksi rahoittanut kiinteistöä. Mies oli vastustanut vaatimusta katsoen, ettei heillä ollut yhteishankintatarkoitusta, vaan nimenomainen tarkoitus oli hankkia kiinteistö yksin miehen omistukseen.

Korkeimman oikeuden ratkaisun perusteluissa merkityksellisiksi nousivat yleiset varallisuusoikeudelliset säännöt. Näiden perusteella omistajana pidetään sitä, joka on hankkinut tai saanut omaisuuden. Toisen aviopuolison osituksessa esittämä vaatimus hänen osaomistuksensa vahvistamisesta voidaan hyväksyä ainoastaan, jos hän näyttää, että vastoin kauppakirjan merkintää, kiinteistö oli tarkoitettu hankkia puolisoiden yhteiseksi siten, että kauppakirjassa ostajaksi merkitty puoliso oli toiminut kaupassa myös toisen puolison lukuun.

Korkein oikeus päätyi antamassaan ratkaisussa siihen, että aviopuolisot olivat hyväksyneet kiinteistönkaupan tehtäväksi niin, että ostajana on ollut yksin mies. Siitä huolimatta, että kesämökki oli ostettu yhteiseen käyttöönsä, vaimo oli osallistunut kaupan rahoitukseen ja hankintatoimiin, korkein oikeus katsoi, että puolisot olivat kaupantekohetkellä tietoisesti ja tarkoituksellisesti toimineet niin, että mies tulee yksin kiinteistön omistajaksi. Asiassa ei siten ole perusteita poiketa kauppakirjan sanamuodosta, jonka mukaan kiinteistön ostajana ja siten myös omistajana on yksin mies.

Koko ratkaisu on luettavissa osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2016/20160037.

Kirjoittaja

Elisa Ilmoniemi

Osakas, asianajaja, varatuomari, oikeustieteen maisteri
+358 50 351 7081 Tutustu minuun