Edunvalvontavaltuutus on ollut viime aikoina paljon esillä tiedotusvälineissä. Vaikka edunvalvontavaltuutuksesta puhutaan nykyisin enemmän, voi siitä huolimatta jäädä virheellinen käsitys, että valtuutus koskee vain vanhuusiän kynnyksellä olevia henkilöitä. Todellisuudessa edunvalvontavaltuutuksen tekeminen koskee kaikkia täysi-ikäisiä, jotka ovat vielä toimintakykyisiä. Koska oman toimintakyvyn säilymistä ei kukaan voi ennustaa, ennakointi kannattaa.
Yleinen edunvalvonta on lähtökohtaisesti varsin byrokraattista. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että edunvalvontatehtävään saatetaan määrätä yleinen edunvalvoja lähiomaisen sijaan. Yleiseen edunvalvontaan liittyvät myös maistraatille tehtävät vuosittaiset tilintekovelvoitteet. Edunvalvontavaltuutuksella mahdollistetaan joustavampi valtuuttajan asioiden järjestäminen. Myös edunvalvojaksi valtuutetun asemaa helpottaa se, ettei vuosittaista tilintekovelvollisuutta ole, jos näin halutaan määrätä http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/holhoustoimi/Edunvalvontavaltuutus/.
Edunvalvontavaltuutuksen ajatuksena on mahdollistaa omien asioiden hoidon järjestäminen jo ennen mahdollista toimintakyvyn heikentymistä. Valtuutuksen myötä kukin voi vaikuttaa siihen, kuka tulevaisuudessa omia asioita hoitaa ja missä laajuudessa. Useimmiten edunvalvojaksi halutaan lähiomainen, kuten puoliso tai oma lapsi. On hyvä tiedostaa, että oma toiminta- ja päätöksentekokyky voi heikentyä täysin yllättäen esimerkiksi sairauden tai tapaturman myötä. Siksi valtuutus on suositeltavaa tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Edunvalvontavaltuutus vai -vakuutus?
Edunvalvontavaltuutus toimii kuin vakuutus. Edunvalvontavaltuutus on olemassa varalta, jos sitä jonain päivänä tarvitaan. Edunvalvontaa ei välttämättä koskaan tarvitse, jolloin valtuutuskaan ei tule voimaan. Edunvalvontavaltuutus vahvistetaan maistraatissa vasta, kun edunvalvontavaltuutettu esittää lääkärintodistuksen valtuutetun heikentyneestä terveydentilasta ja kyvystä hoitaa omia asioita.
Valtuutuksen tekeminen