Perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta on annettu luonnos hallituksen esitykseksi. Hallituksen esitys esittää sekä lahja- että perintöverotuksen veroasteikkojen keventämistä. Toisaalta nykyiset vakuutusten 35.000 euroon saakka verovapaat perittävän kuoleman johdosta maksettavat vakuutuskorvaukset muuttuisivat kokonaan veronalaisiksi. Laki olisi tulossa voimaan vuoden 2017 alussa.
Miten perintö- ja lahjaveroasteikko muuttuu?
Perintö- ja lahjaverolain kevennykset painotettaisiin ensimmäisen veroluokan lahjaveroasteikon yläpäähän. Selvemmin nähtävä muutos on tulossa lahjaveroasteikon alimman verotettavan määrän korotukseen, jossa alinta verotettavaa määrää korotettaisiin 4 000 eurosta 5 000 euroon.
Muutosten tavoitteena on yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten edistäminen.
Muutokset sukupolvenvaihdoshuojennuksiin
Nykyisellään perintö- ja lahjaverolain 55 §:n mukainen huojennus edellyttää muun ohella sitä, että huojennuksen saaja jatkaa yritystoimintaa. Nykyisin alaikäisellä ei ole mahdollista saada huojennusta hyväkseen. Uudistuksen myötä sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä muutettaisiin niin, että myös alaikäisellä perillisillä olisi jatkossa mahdollisuus saada mainittu huojennus hyväkseen.
Huojennuksen saaminen ei kuitenkaan koskisi elinaikaisia luovutuksia.
Muutokset verovapaisiin vakuutuskorvauksiin
Vuodenvaihteen jälkeen kuolinpesän osakkaat eivät voi saada aiemmin 35.000 euroon saakka olleita verovapaita korvauksia, vaan nämä korvaukset siirtyvät perintöverotuksen alle. Vastaavasti lesken vakuutuksen kautta saamat verovapaat korvaukset tulisivat kokonaan poistumaan, jos esitys menee sellaisenaan läpi.
Mitä muuta hallituksen esityksessä ehdotetaan?
Hallituksen esityksessä puututaan myös tuloverolain luovutusvoittoverotusta koskeviin säännöksiin. Esimerkki: Myytäessä muun muassa perintönä tai lahjana saatua maatilaa, johon on sovellettu perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä, pidettäisiin jatkossa hankintamenona sitä määrää, josta perintö- tai lahjavero on aikanaan suoritettu.
Mihin muutos johtaa?
Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että perintösuunnittelun merkitys tulee kasvamaan jatkossa entisestään. Mikäli hallituksen esitys tulee sellaisenaan voimaan, korostuu nimenomaan pitkäaikaisen suunnittelun merkitys. Erityistä huomiota vaatii myös se, mitä luovutuksensaaja saannollaan aikoo tehdä ja millä aikataululla, jotta jäljelle jäävät huojennussäännökset voidaan hyödyntää oikein.
Hallituksen esitys on luettavissa kokonaisuudessaan http://www.hare.vn.fi/upload/asiakirjat/21957/43687223557853.PDF.
Kirjoittaja
