Oikeuskäytännössä on enenevässä määrin ryhdytty arvioimaan yhtenä lapsen edun toteutumisen kriteerinä sitä, kumpi vanhemmista kykenee turvaamaan jatkossa toista vanhempaa paremmin lapsen yhteydenpidon siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei ole kirjoilla.
Mitä vieraannuttaminen on?
Vieraannuttaminen voidaan määritellä toiminnaksi, jolla lähivanhempi pyrkii katkaisemaan lapsen ja etävanhemman välit kokonaan tai ainakin merkittävästi rajoittamaan lapsen ja etävanhemman suhteen jatkumista ennallaan tai suhteen kehittymistä.
Voidaanko vieraannuttamiseen puuttua nykylainsäädännöllä?
Lapsilainsäädännön taustalla vaikuttava laki on vuodelta 1983 peräisin oleva lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettu laki. Lisäksi lasta koskevien sopimusten ja päätösten tulee olla lapsen edun mukaisia.
Kysymys on vaikeasti puututtavasta ja ratkaistavasta ongelmasta.
Nykyisin on käynnistettävä aina uusi oikeusprosessi, joka pitkälti tähtää siihen, että lapsen asuinpaikka tulisi saada siirrettyä etävanhemmalle eli asuminen tulisi siirtää pois vieraannuttajavanhemmalta.
Tuomioistuinsovittelulla voidaan puuttua lieviin tapauksiin, mutta sovittelusta ei ole apua patologisoituneissa huolto- ja tapaamisriidoissa.
Onko vieraannuttamisen kielto tulossa lainsäädäntöön?
Oikeusministeriössä on vireillä laaja lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistaminen, jossa yhtenä selvitettävänä asiana on se, tuleeko lakiin kirjata vieraannuttamisen kieltoa.
Lainsäädännön uudistamisesta laadittu lausuntotiivistelmä (OM 35/2016) jakaa mielipiteitä siitä, tulisiko vieraannuttamiskieltoa sisällyttää lakiin vai ei.
Kieltoa puoltavana on nostettu esille, että säännös ohjaisi vanhempien toimintaa selvemmin ja selkeä säännös velvoittaisi viranomaisia puuttumaan vieraannuttamiseen tiukemmin.
Tosiasiassa on kuitenkin mahdollista, että lainsäädännöllä ei voida puuttua ongelmaan siitäkään syystä, että vieraannuttamisen käsite on monitahoinen.
Muut kuin lainsäädännölliset keinot puuttua vieraannuttamiseen
Mikäli vieraannuttamisen kieltoa ei tule lainsäädäntöön, suoranaiselle kiellolle on nähty vaihtoehtona vieraannuttamistilanteiden ennaltaehkäisy ja vanhempien ohjaus, viranomaisten osaamisen vahvistaminen, asumisen siirtämisen keventäminen sekä esimerkiksi oikeudenkäyntikuluvelvollisuuden lisääminen.
Hankkeesta tultaneen antamaan hallituksen esitys eduskunnalle keväällä 2018, jolloin jää nähtäväksi mahdollisesti tulevan lain tarkemmat linjaukset.
Kirjoittaja
