Kenellä on oikeus lakiosaan?

Lain mukaan rintaperillisellä on oikeus lakiosaan perittävän jälkeen. Rintaperillinen on perittävän biologinen tai adoptoitu lapsi.

Perittävä on voinut jättää jälkeensä testamentin, jolla rintaperilliselle tulevaa perintöosaa on kavennettu. Lain säännökset turvaavat kuitenkin tehokkaasti rintaperillisen oikeutta lakiosan saamiseen. Perittävän tekemä testamentti onkin tehoton siltä osin kuin se estää rintaperillistä saamasta lakiosaansa jäämistöstä.

Mikä on lakiosa?

Lakiosa on puolet lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulevasta perintöosan arvosta.

Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavaa:

Perittävällä on ollut kuollessaan neljä rintaperillistä. Perittävän kuolinpesässä on nettovaroja 80.000 euroa.
Jokaisen rintaperillisen lakiosan määrä on 10.000 euroa/rintaperillinen.

Mikäli perittävällä olisi ollut ainoastaan yksi rintaperillinen, tämän perillisen lakiosan määrä olisi ollut 40.000 euroa eli puolet kuolinpesässä olevista nettovaroista.

Molemmissa esimerkeissä perittävällä olisi halutessaan ollut oikeus testamentata omasta jäämistöstään 40.000 euroa ilman, että tällainen testamenttimääräys olisi loukannut kenenkään rintaperillisen oikeutta täysimääräiseen lakiosaan.

Entä jos kuolinpesässä on lakiosaa loukkaava testamentti?

Jos testamentti loukkaa rintaperillisen oikeutta lakiosaan, testamentinsaajalla on perintökaareen perustuva oikeus suorittaa lakiosaan oikeutetulle rintaperillisille hänen lakiosaansa vastaava tai siitä puuttuva määrä rahana, mikäli rahasuoritusta ei nimenomaisesti ole kielletty.

Lakiosan vaatiminen

Lakiosaa on osattava vaatia ankarien määräaikojen puitteissa sen jälkeen, kun rintaperilliselle on annettu tiedoksi hänen lakiosaansa loukkaava testamentti. Jotta oikeudenmenetyksiä ei syntyisi, on tämän tyyppisissä tilanteissa hyvä kääntyä hyvissä ajoin perintöoikeudellisiin asioihin erikoistuneen asianajajan puoleen.

Kirjoittaja

Elisa Ilmoniemi

Osakas, asianajaja, varatuomari, oikeustieteen maisteri
+358 50 351 7081 Tutustu minuun