Korkeimmassa oikeudessa (KKO 2016:30) on otettu kantaa siihen, miten tuli suhtautua niin sanottuun omistajattoman tilan testamenttiin ja oliko olemassa perusteita määrätä edunvalvojaa omaisuuden hoitajaksi sille ajalle kuin omaisuudella ei ollut omistajaa http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1463470396695.html.
Mikä on omistajattoman tilan testamentti?
Omistajattoman tilan testamentissa omaisuus jää ennalta määrittelemättömäksi ajaksi ilman omistajaa. Ensimmäinen testamentinsaaja saa testamentin yksinomaan hallintaoikeudella omistusoikeuden siirtyessä saajalleen vasta ensisaajan kuoleman jälkeen. Omaisuudella ei siten ole tällä väliajalla omistajaa.
Omistajattoman tilan testamenttiin liittyvät ongelmat
Korkeimman oikeuden tapauksessa (KKO 2016:30) oli kysymys aviopuolisoista, Sulo ja Iida, jotka olivat tehneet keskinäisen testamentin. Sulo oli määrännyt, että jos hän kuolisi ennen puolisoaan, Iidalla olisi eli-nikäinen hallintaoikeus kaikkeen Sulon omaisuuteen ja että vasta Iidan kuoltua saisivat Sulon perimysjärjestyksen mukaiset perilliset omistusoikeuden tähän omaisuuteen. Sulo oli kuollut rintaperillisittä 20.9.2011.
Testamentti aiheutti kysymyksen siitä, kuka huolehtii omaisuudesta sinä aikana, kun omaisuudella ei ollut omistajaa. Sulon oikeudenomistajat vaativat, että omaisuutta valvomaan tulee määrätä edunvalvoja.
Korkein oikeus katsoi ratkaisussaan, että Sulon testamentti oli keskeisen sisältönsä ja sanamuotonsa sekä kokonaisajatuksensa perusteella hallintaoikeustestamentti. Testamentti oli siten kaventanut Iidan laki-määräisen perintöoikeuden testamenttiin perustuvaksi hallintaoikeudeksi. Sulo oli näin ollen saanut testamentillaan aikaan siten omistajattoman tilan testamentin, jossa omistusoikeus hänen jäämistöönsä ei kuulunut lesken eläessä kenellekään. Edunvalvoja määrättiin.
Saadaanko omistajattoman tilan testamentilla todellista verohyötyä?
Sulon tekemä testamenttikonstruktio on täysin mahdollinen, mutta omistajattoman tilan testamentin tuomista hyödyistä ja haitoista voidaan olla montaa mieltä.
Järjestelyllä voidaan saavuttaa hetkellistä verohyötyä, koska perintöveronmaksuvelvoite on lähtökohtaisesti vasta omistuksensaajalla. Mikäli järjestely halutaan tehdä yksinomaan verohyötyjen saavuttamiseksi, on kuitenkin hyvä ottaa huomioon verottajan virallinen kannanotto omistajattoman tilan testamenttien perintöverokohteluun korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2014 antaman ratkaisun perusteella (KHO:2014:141).
Verottajan mukaan kun omistusoikeuden lopullinen saaja on testamentintekijän lapsi, lapsenlapsi, jne. ja testamentissa on tällaisen saajan omistusoikeutta lykkäävä ehto, määrätään perintövero hallintaoikeusvähennyksellä testamentin lykkäävästä ehdosta huolimatta sanotulle saajalle heti testamentintekijän kuoleman jälkeen.
Vain jos omistajattoman tilan testamentissa oleva omistusoikeuden lopullinen saaja on joku muu sukulainen tai vieras, toimitetaan tällaisen lykkääväehtoisen testamentin saajan perintöverotus aikanaan vasta hallintaoikeuden päättymisen jälkeen.
Edellä mainittu ratkaisu on luettavissa http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1411474590509.html.
Kirjoittaja
