Perintöverosuunnittelun merkitys on kasvanut ihmisten eliniän pidentyessä ja yksityishenkilöiden vaurauden kasvaessa. Perintöverosuunnittelu ei kierrä perintö- ja lahjaverolain säännöksiä, vaan lainsäädäntö mahdollistaa lukuisia sallittuja oikeustoimia verorasituksen pienentämiseksi. Tarvittaessa verottajalta voi hakea ennakkoratkaisua. Perintöverosuunnittelussa pyritään sellaisen ratkaisun löytämiseen, jossa huomioidaan saajan ja luovuttajan kokonaisverorasitus.
Yksityishenkilöiden kohdalla harkittavaksi tulevat niin edunvalvontavaltuutuksen laatiminen, testamentit sisältäen erilaisia omaisuutta pilkkovia määräyksiä, lahjoitukset, alihintaiset kaupat, säästövakuutukset, perinnöstä luopumiset ja aviovarallisuussuhteiden huomioiminen.
Yrittäjien kohdalla perintöverosuunnittelua voidaan ja kannattaa tehdä myös laajemmassa mittakaavassa. Käytännössä tämä tarkoittaa yrityksen osakkeiden tai ainakin osan siirtämistä samaan perhepiiriin kuuluvalle henkilölle/henkilöille jo yrittäjän elinaikana siinä tarkoituksessa, että luovutuksensaaja jatkaa yritystoiminnan harjoittamista. Kysymys on sukupolvenvaihdoksesta, joka mahdollistaa erityishuojennukset.
Sukupolvenvaihdoksen keskeinen tavoite on turvata yritystoiminnan jatkuminen myöhemmässä vaiheessa erityisesti luovuttajan tahdon mukaisesti niiden henkilöiden toimesta, joille luovutus halutaan tehdä. Luonnollisesti sukupolvenvaihdos pyritään tekemään myös mahdollisimman kustannustehokkaasti verotuksellisesta näkökulmasta.
Yritystoiminta voidaan siirtää jatkajalle normaalilla kaupalla, lahjana tai perintönä. Sukupolvenvaihdoksessa voidaan myös hyödyntää edellä mainittuja tapoja erilaisina yhdistelminä. Esimerkiksi osittaisena kauppana toteutetulla sukupolvenvaihdoksella saadaan hyötyä yritystoiminnasta luopujalle ja yritystoiminnan jatkajalle. Huojennus voi kohdistua esimerkiksi luovuttajan saamaan luovutusvoiton verotukseen tai yritystoiminnan jatkajan perintö- ja lahjaverotukseen. Luonnollisesti sukupolvenvaihdos edellyttää rahoitusta, jonka suuruuden tarve vaihtelee luovutustyypistä riippuen.
ESIMERKKITAPAUS: Yrittäjän yli 10 vuotta omistama 500.000 euron arvoinen yritys siirretään sukupolvenvaihdoksella eteenpäin. Verorasituksen määrä ja rahoituksen tarve riippuu pitkälti siitä, millä tavalla sukupolvenvaihdos tehdään.
VAIHTOEHTO 1: Jos yritys myydään yrityksen käypään arvoon 500.000 euroa, ja luovuttaja hakee tuloverolain (TVL) 48.1 §:n mukaista huojennusta, luovuttajan luovutusvoittoveron määrä on 0 euroa. Tällaisessa tilanteessa jatkaja maksaa varainsiirtoveroa 8.000 euroa. Näin ollen kokonaisverorasitus on 8.000 euroa ja kokonaisrahoituksen tarve 508.000 euroa.
VAIHTOEHTO 2: Voidaan myös ajatella tilannetta, jossa luovuttaja myy yrityksen niin, että siitä maksetaan ainoastaan 51 %:a sen käyvästä arvosta. Myynnin yhteydessä yrittäjä hakee TVL 48.1 §:n mukaisen huojennuksen. Huojennuksen vuoksi luovuttajan luovutusvoittoveron määrä on 0 euroa. Kauppahintaa maksetaan 255.000 euroa ja jatkajan varainsiirtoveron määrä on 4.080 euroa. Tässä tapauksessa myös luovutuksensaaja hakee perintö- ja lahjaverolain (PerVL) 55 §:n mukaista huojennusta siltä osin kuin luovutuksensaaja on saanut lahjaa. Mikäli huojennuksen saamisen edellytykset täyttyvät, luovutuksensaajan kokonaisverorasitus on 4.080 euroa ja kokonaisrahoituksen tarve 259.080 euroa.
Mikäli yritystoiminnan jatkamisesta luovutaan ennen kuin viisi vuotta on kulunut verotuksen toimittamisesta, perintö- ja lahjaverolain tarkoittama hyöty menetetään.
Edellä kerrottujen vaihtoehtojen lisäksi on olemassa lukuisia muitakin tapoja tehdä sukupolvenvaihdos, joissa kaikissa voidaan ottaa huomioon luovuttajan ja luovutuksensaajan yksilöllisiä tarpeita, rahoituksen tarvetta ym. Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että asiantuntijan kanssa monipuolisesti kartoitetut eri vaihtoehdot käydään yksityiskohtaisesti läpi, jotta hyöty sukupolvenvaihdoksesta voidaan saavuttaa mahdollisimman hyvin.
Kirjoittaja
