Avopuolisoiden mahdollisuudet saada hyvitystä

Hovioikeus otti tuoreessa ratkaisussa kantaa siihen, voiko avopuolisoihin nähden ulkopuolinen kolmas henkilö tehdä avopuolisoiden yhteiseen talouteen sellaista panostusta, että se oikeuttaisi toisen avopuolison saamaan hyvitystä toiselta avopuolisolta.

Hovioikeuden ratkaisun mukaan oikeutta hyvityksen saamiseen ei tällaisessa tapauksessa ollut.
Tapauksessa oli kysymys siitä, että A ja B olivat olleet avopuolisoita, joiden avoliitto oli päättynyt. Avopuolisot olivat yhdessäolonsa aikana päättäneet rakentaa omakotitalon, jossa A:n isä kirvesmiehenä teki merkittävästi vastikkeetonta työtä.

Avoerottelussa A vaatii, että B:n tulee maksaa hänelle hyvitystä hänen isänsä hänen puolestaan tekemästä panostuksesta osapuolten yhteiseen talouteen. Kysymys oli A:n mukaan ollut avoliittolain 8 §:n tarkoittamasta raha- tai työpanokseen verrattavasta toiminnasta. Pesänjakaja hyväksyi A:n vaatimuksen ja velvoitti B:n suorittamaan A:lle 35.000 euroa.

Käräjäoikeus sen sijaan oli eri mieltä pesänjakajan kanssa siitä, miten avoliittolain 8 §:lää tulee tulkita.

Avoliittolain 8 §:ssä avopuolison hyvityksen edellytykseksi on säädetty, että hän on antanut panoksen yhteistalouden hyväksi. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan tämä viittaa nimenomaan henkilökohtaisesti annettuun panokseen. Käräjäoikeus katsoi, että panos voi olla esimerkiksi avopuolison itsensä suorittamaa raha- tai työpanosta tai hänen itsensä muuta näihin verrattavaa toimintaan.

Käräjäoikeus katsoi myös, että A ja B olivat kumpikin saaneet taloudellista hyötyä A:n isän vastikkeettomasta rakennustyöpanoksesta. Tämä oli auttanut kumpaakin avopuolisoa kartuttamaan omaisuuttaan. Kummankin avopuolison saama hyöty oli yhtä suuri. B:n ei siten katsottu saaneen perusteetonta etua A:n kustannuksella.
Käräjäoikeus tulkitsi avoliittolain 8 §:n säännöstä niin, ettei kolmannen henkilön vastikkeetta antama panos avopuolisoiden yhteistalouden hyväksi oikeuta toista avopuolisoa saamaan hyvitystä toiselta avopuolisolta. Käräjäoikeus katsoi, ettei B ollut velvollinen suorittamaan pesänjakajan määräämää hyvitystä A:lle.

Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden perustelut, eikä muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua (Vaasan HO 1.2.2016 nro 50, dnro S15/283, toistaiseksi vailla lainvoimaa).

Kirjoittaja

Elisa Ilmoniemi

Osakas, asianajaja, varatuomari, oikeustieteen maisteri
+358 50 351 7081 Tutustu minuun