Erotilanteeseen liittyy paljon erilaisia asioita, joita pitää järjestää. Tärkeimpiin kysymyksiin kuuluu alaikäisten lasten asioiden järjestäminen. Kysymyksiä liittyy lapsen huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuden laajuuteen ja elatukseen.
- Lapsen huollon järjestäminen
Lapsen huolto jatkuu hyvin usein vanhempien erosta huolimatta yhteishuoltona. Tällöin vanhempien tulee edelleen päättää kaikista lasta koskevista isommista asioista yhdessä. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsen kansalaisuus, sukunimi, uskonto ja terveydenhoito. Lähihuoltaja, jonka luona lapsi asuu, päättää päivittäisistä rutiineista.
- Lapsen asuminen ja lapsen tapaamisoikeus
Lapsen on asuttava ja oltava kirjoilla ainoastaan yhdessä osoitteessa huoltomuodosta riippumatta. Lapsella on oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Tapaamisten laajuus on vanhempien päätettävissä oleva asia, mutta tapaamisten laajuudessakin tulee ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitystaso.
- Lapsen elatus
Vanhempi, jonka luona lapsi ei asu, maksaa yleensä elatusapua. Elatuslaskelman pohjan muodostaa lapsen elatuksen tarve, jonka suuruuteen vaikuttavat mm. lapsen iän mukainen peruselatuksen tarve, lapsen osuus lähivanhemman asumiskuluista ja mahdolliset muut erityiset kulut, kuten opintokulut. Menoista vähennetään lapsilisän määrä. Vanhemmat vastaavat tästä lapsen elatuksen tarpeesta suhteellisesti omien elatuskykyjensä mukaisissa suhteissa.
- Päästäänkö lapsen asioissa sopimukseen?
Valtaosa vanhemmista pääsee sopimukseen lasta koskevissa asioissa. Sovinnollisessa tilanteessa vanhempien sopima sopimus vahvistetaan kunnallisen lastenvalvojan luona. Mikäli vanhemmat eivät pääse lapsen asiassa sopimukseen, asia ratkaistaan käräjäoikeudessa. Käräjäoikeudessa on mahdollista vaikuttaa siihen, käsitelläänkö asia ns. follosovittelussa tai normaalissa prosessissa.