Elisa Ilmoniemi
Osakas, asianajaja, varatuomari, oikeustieteen maisteri
Miten lapsen huolto määräytyy ja mitä yhteishuolto tarkoittaa?
Laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (8.4.1983/361) annetaan määräykset lapsen huollon, asumisen ja tapaamisten järjestämisestä. Määräävä periaate laissa on lapsen edun toteutuminen.
Avioliitossa syntynyt lapsi on vanhempiensa yhteishuollossa. Hyvin usein myös avopuolisot sopivat lastenvalvojan luona siitä, että lapsi on vanhempiensa yhteishuollossa. Lapsen huoltajalla on oikeus päättää kaikista lasta koskevista asioista.
Vanhempien parisuhteen päätyttyä lapsen huoltomuoto ei pääsääntöisesti muutu, jolleivat vanhemmat itse erikseen muuta sovi. Valtaosa lapsista jää vanhempiensa eron jälkeenkin yhteishuoltoon.
Yhteishuolto tarkoittaa, että vanhempien tulee pystyä yhteisymmärryksessä päättämään lasta koskevista asioista – näin siitäkin huolimatta, että vanhempien parisuhde on päättynyt.
Mikäli vanhemmat eivät kykene toimimaan yhteishuoltajina, on mahdollista, että lapsen huolto sovitaan tai määrätään yksin toisella vanhemmalle. Tällöin yksinhuoltajana oleva vanhempi päättää käytännössä kaikista lapsen asioista yksin.
Lapsen asuminen ja tapaaminen
Lapsen on asuttava ja oltava kirjoilla ainoastaan yhdessä osoitteessa huoltomuodosta riippumatta. Asuinpaikka sovitaan vanhempien kesken, mutta jos sopimusta ei saada aikaan, viime kädessä tuomioistuin määrää lapsen asuinpaikan.
Lapsella on oikeus pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Tapaamisten laajuus on vanhempien päätettävissä oleva asia, mutta tapaamisten laajuudessakin tulee ottaa huomioon lapsen ikä ja kehitystaso.
Aiemmin varsin tavanomaisen, niin sanotun joka toisen viikonlopun tapaamisrytmin käyttö on vähentynyt tapaamislaajuuden ollessa enemmänkin ns. vuoroasumistyyppistä. Lakiuudistuksen jälkeen vuonna 2019 lain tasolle on kirjattu mahdollisuus vuoroasumiseen, jossa lapsi viettää vähintään 40 %:a kummallakin vanhemmallaan. Oikeuskäytännössä tunnetaan edelleen myös niin sanotun vuoroviikko- periaatteella toimivat tapaamiset, jolloin lapsi viettää aina viikon kerrallaan toisen vanhempansa luona.
Miksi sopimus on vahvistettava lastenvalvojalla?
Siitä huolimatta, että vanhemmat pystyvät sopimaan sopuisasti lasta koskevista asioista niin huollon, asumisen kuin tapaamistenkin osalta, on sopimus syytä vahvistuttaa lastenvalvojan luona. Tällöin mahdollisesti myöhemmin aktualisoituvassa riitatilanteessa on jo olemassa sellainen sopimus, joka voidaan tarvittaessa täytäntöönpanna viranomaisten avulla.
Miten toimitaan mahdollisessa riitatilanteessa?
Mikäli vanhemmat eivät pääse lasta koskevissa asioissa yksimielisyyteen, ainoa vaihtoehto on saattaa asia käräjäoikeudessa vireille. Käräjäoikeus voi määrätä, että asiassa hankitaan sosiaalitoimen laatima olosuhdeselvitys, jossa selvitetään muun ohella lapsen omaa mielipidettä ikä ja kehitystaso huomioiden sekä vanhempien kykyä toimia vanhempana. Käräjäoikeudet tarjoavat nykyisin mahdollisuutta myös niin sanottuun asiantuntija-avusteiseen sovittelumenettelyyn (follo-sovittelu).
Miten lapsen elatus määräytyy?
Laki lapsen elatuksesta 5.9.1975/704 lähtee siitä, että lapsella on oikeus riittävään elatukseen, josta vanhemmat vastaavat elatuskykyjensä mukaisessa suhteessa. Lapsen elatuksen suuruuden arvioimisessa noudatetaan vakiintuneesti oikeusministeriön antamaa ohjeistusta.
Laskelman pohjan muodostaa lapsen elatuksen tarve, jonka suuruuteen vaikuttavat mm. lapsen iän mukainen peruselatuksen tarve, lapsen osuus lähivanhemman asumiskuluista ja mahdolliset muut erityiset kulut, kuten opintokulut. Menoista vähennetään lapsilisän määrä. Vanhemmat vastaavat tästä lapsen elatuksen tarpeesta suhteellisesti omien elatuskykyjensä mukaisissa suhteissa.
Oikeusministeriö on antanut erillisen ohjeen lapsen elatuksesta myös vuoroasumistilanteessa.
Sopimus tehdään joko lastenvalvojan luona tai riitatilanteessa käräjäoikeudessa
Lapsen elatuksesta on syytä tehdä sopimus, joka vahvistetaan kotikunnan lastenvalvojan luona. Sopimuksen vahvistuttaminen on ainoa vaihtoehto saada sopimuksesta täytäntöönpanokelpoinen, mikäli vanhempi myöhemmin syystä tai toisesta laiminlöisi elatusvelvoitteensa. Lapsen elatusta koskeva asia voidaan käsitellä käräjäoikeudessa, jos vanhemmat eivät pääse tästä sopimukseen keskenään. Viime kädessä käräjäoikeus määrää elatusavun suuruuden.
Lue lisää
Näitä tarjoamme
Tarjoamme asiakkaillemme yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella yksilöllistä ja asiakaslähtöistä palvelua perhevarallisuusoikeuden eri osa-alueilta. Olipa asiasi perhe- tai perintöoikeudellinen, hoidamme sen aina tehokkaasti inhimillistä näkökulmaa unohtamatta.
Perheoikeus
Perheoikeuden osa-alueeseen luetaan tavanomaisesti niin avioliittoon ja avoliittoon liittyvät taloudelliset asiat kuin lapsen huolto, asuminen, tapaaminen ja elatus.
Perintöoikeus
Perinnönjakoon liittyvät asiat koskettavat meistä jokaista jossakin elämämme vaiheessa. Ennen perinnönjakoon ryhtymistä perittävästä on laadittava perukirja ja kuolinpesä on selvitettävä. Vasta tämän jälkeen voidaan tehdä perinnönjakosopimus.
Perintösuunnittelu
Perintöverosuunnittelussa korostuu hyvissä ajoin asianmukaisesti laadittujen asiakirjojen merkitys. Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla huolehdit omien elinaikaisten asioidesi hoitamisesta hyvissä ajoin. Varallisuutesi jakautumiseen ja sen verokohteluun voit varautua, kun sinulla on olemassa kattavasti tehty lahjakirja ja/tai testamentti.
