Aviopuolisoiden väliseen avioliittoon sovelletaan avioliittolakia (avioliittolaki 13.6.1929/234). Aviopuolisoiden väliset varallisuussuhteet perustuvat omaisuuden erillisyyden periaatteeseen, mikä tarkoittaa, että kumpikin omistaa nimissään olevan omaisuuden. Omaisuus voi olla myös yhteistä, mikäli se yhteiseksi on hankittu tai yhdessä rahoitettu. Velkoihin sovelletaan samaa lähtökohtaa. Pääsäännön mukaan vastuu veloista on sillä, jonka nimissä velka on.
Avioliitto päättyy aina jollakin tavalla. Avioliitto päättyy joko puolison kuolemaan tai avioeroon. Kummassakin tilanteessa aviopuolisoiden välinen aviovarallisuussuhde puretaan. Mikäli puolisoilla on toistensa omaisuuteen avio-oikeus, omaisuus ositetaan. Jos taas puolisot ovat solmineet välillään avioehtosopimuksen, omaisuus erotellaan.
Aviopuolisoiden välillä on olemassa avio-oikeus, mikäli puolisot eivät ole solmineet avioehtosopimusta. Avioehtosopimuksella vaikutetaan avio-oikeuden laajuuteen.
Aviopuolisot voivat määrätä, että kummallakaan heistä ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Avioehtosopimuksella voidaan myös sulkea puolison avio-oikeus pois ainoastaan tietynlaisen omaisuuden osalta. Avioehtosopimus mahdollistaa myös sen, että avio-oikeus suljetaan ainoastaan toiselta puolisolta joko kokonaan tai osittain, toisen puolison avio-oikeuden ollessa normaalisti voimassa.
Jotta avioehtosopimus tulee voimaan, se tulee rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastossa ennen avioeron vireilletuloa.
Sopimus avioeron varalta mahdollistaa hyvin pitkälle menevän etukäteissopimuksen omaisuuden jakamisesta mahdollisen avioeron varalta. Sopimus avioeron varalta on käyttökelpoinen väline esimerkiksi yrittäjäpuolisoilla, joilla on halua turvata yritystoiminnan jatkumista mahdollisesta avioerosta huolimatta.
Ositustoimitus tai omaisuuden erottelu voidaan suorittaa osapuolten välillä sopimusosituksena. Osituksen toimittaminen sopimusosituksena antaa puolisoille varsin vapaat kädet sopia osituksesta.
Ositus tai omaisuuden erottelu voidaan toteuttaa myös toimitusjakona, jos osapuolet eivät pääse yksimielisyyteen ositusta tai omaisuuden erottelua koskevissa kysymyksissä. Tällaisessa tilanteessa kummalla tahansa osapuolista on mahdollisuus hakea käräjäoikeudelta osapuoliin nähden puolueetonta pesänjakajaa suorittamaan toimitus.
Pesänjakajalla on varsin laaja valta ratkaista osapuolten välisiä erimielisyyksiä esimerkiksi omaisuuden arvoista, omaisuuden avio-oikeusluonteesta, erilaisista vastikkeista tai esimerkiksi mahdollisen riitakysymyksen avioehtosopimuksen sovittelusta. Pesänjakaja voi purkaa puolisoiden välisen yhteisomistuksen myymällä puolisoiden yhdessä omistaman omaisuuden – viime kädessä käräjäoikeuden antamalla myyntimääräyksellä. Ratkaistavia kysymyksiä voi olla useita.
Pesänjakajan tekemää ratkaisua on mahdollista moittia käräjäoikeudessa toista puolisoa vastaan nostettavalla kanteella.
Tarjoamme asiakkaillemme yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella yksilöllistä ja asiakaslähtöistä palvelua perhevarallisuusoikeuden eri osa-alueilta. Olipa asiasi perhe- tai perintöoikeudellinen, hoidamme sen aina tehokkaasti inhimillistä näkökulmaa unohtamatta.
Perheoikeuden osa-alueeseen luetaan tavanomaisesti niin avioliittoon ja avoliittoon liittyvät taloudelliset asiat kuin lapsen huolto, asuminen, tapaaminen ja elatus.
Perinnönjakoon liittyvät asiat koskettavat meistä jokaista jossakin elämämme vaiheessa. Ennen perinnönjakoon ryhtymistä perittävästä on laadittava perukirja ja kuolinpesä on selvitettävä. Vasta tämän jälkeen voidaan tehdä perinnönjakosopimus.
Perintöverosuunnittelussa korostuu hyvissä ajoin asianmukaisesti laadittujen asiakirjojen merkitys. Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla huolehdit omien elinaikaisten asioidesi hoitamisesta hyvissä ajoin. Varallisuutesi jakautumiseen ja sen verokohteluun voit varautua, kun sinulla on olemassa kattavasti tehty lahjakirja ja/tai testamentti.