Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (14.1.2011/26) eli avoliittolaki tuli voimaan huhtikuussa 2011. Lakia sovelletaan avopuolisoiden yhteistalouden purkamiseen avoliiton päättyessä. Avopuolisoilla tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia parisuhteen osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta. Jos avopuolisoilla on yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi, laki soveltuu ilman ajallista rajoitusta.
Avoliittolaki on kuitenkin monelta osin varsin tahdonvaltainen. Avoliittolain tarkoituksena on kuitenkin luoda jonkinlaista turvaa avopuolisoiden väliseen erotilanteeseen erityisesti tilanteessa, jossa toisen osapuolen avoliiton aikana yhteiseen talouteen tekemä panostus olisi jäämässä yksinomaan toiselle avopuolisolle.
Avoliittolaki mahdollistaa, että avoliiton purkautuessa suoritetaan erottelu, jos avopuoliso tai kuolleen avopuolison perillinen sitä vaatii.
Pääsäännön mukaan erottelu on selkeää, koska kumpikin avopuoliso pitää oman omaisuutensa. Yhteisen omaisuuden yhteisomistussuhde puretaan vaadittaessa. Erottelusta voidaan laatia omaisuuden erottelukirja muotomääräykset huomioiden. Kumpi tahansa avopuoliso voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa, joka toimittaa avopuolisoiden omaisuuden erottelun, mikäli erottelusta ei päästä sopimukseen. Pesänjakajan ratkaisua voi moittia käräjäoikeudessa.
Avoliittolaki antaa avopuolisolle tietyissä tilanteissa oikeuden vaatia hyvitystä, jos hän on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten. Tällaista panostusta on esimerkiksi sellainen työ toisen avopuolison omistaman omaisuuden hyväksi, jota ei voida pitää vähäisenä.
Avoliittolaki on kuitenkin monelta osin varsin tahdonvaltainen. Avoliittolain tarkoituksena on kuitenkin luoda jonkinlaista turvaa avopuolisoiden väliseen erotilanteeseen erityisesti tilanteessa, jossa toisen osapuolen avoliiton aikana yhteiseen talouteen tekemä panostus olisi jäämässä yksinomaan toiselle avopuolisolle.
Tarjoamme asiakkaillemme yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella yksilöllistä ja asiakaslähtöistä palvelua perhevarallisuusoikeuden eri osa-alueilta. Olipa asiasi perhe- tai perintöoikeudellinen, hoidamme sen aina tehokkaasti inhimillistä näkökulmaa unohtamatta.
Perheoikeuden osa-alueeseen luetaan tavanomaisesti niin avioliittoon ja avoliittoon liittyvät taloudelliset asiat kuin lapsen huolto, asuminen, tapaaminen ja elatus.
Perinnönjakoon liittyvät asiat koskettavat meistä jokaista jossakin elämämme vaiheessa. Ennen perinnönjakoon ryhtymistä perittävästä on laadittava perukirja ja kuolinpesä on selvitettävä. Vasta tämän jälkeen voidaan tehdä perinnönjakosopimus.
Perintöverosuunnittelussa korostuu hyvissä ajoin asianmukaisesti laadittujen asiakirjojen merkitys. Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla huolehdit omien elinaikaisten asioidesi hoitamisesta hyvissä ajoin. Varallisuutesi jakautumiseen ja sen verokohteluun voit varautua, kun sinulla on olemassa kattavasti tehty lahjakirja ja/tai testamentti.