Laki edunvalvontavaltuutuksesta tuli voimaan marraskuussa 2007 (laki edunvalvontavaltuutuksesta 25.5.2007/648). Edunvalvontavaltuutuksella jokainen voi turvata ja päättää omien asioidensa hoidosta sen varalta, että myöhemmin tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden tai heikentyneen terveydentilansa vuoksi.
Edunvalvontavaltuutuksen tekemisellä voidaan varmistua siitä, että omia asioita on myöhemmin hoitamassa läheinen ja luotettu henkilö sen sijaan, että asioita hoitaisi yleinen edunvalvoja.
Valtuutus tulee voimaan, kun se on vahvistettu Digi- ja väestötietovirastossa. Vahvistamista pyydetään, kun valtuuttaja on syystä tai toisesta tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Edunvalvontavaltuutus onkin hyvä olla olemassa turvaamassa sitä, että asiamme jatkossakin hoidetaan nimenomaan itsellemme haluamalla tavalla, jos emme niitä itse pysty hoitamaan.
Edunvalvontavaltuutus tehdään kirjallisesti määrämuotoja noudattaen, minkä vuoksi asiakirjan laatimisessa on hyvä pyytää oikeudellista apua. Lisäksi asiantunteva taho pystyy konsultoimaan yksityiskohtaisten määräysten sisällön selvittämisessä ja arvioimaan niiden vaikutusta yksittäiseen tapaukseen.
Edunvalvontavaltuutus antaa laajat mahdollisuudet määritellä ne asiat, jotka halutaan antaa edunvalvontavaltuutetun päätettäväksi. Yleensä määräyksen kohteena on taloudellisten asioiden hoito sekä valtuuttajan henkilöön liittyvien asioiden hoitaminen.
Edunvalvontavaltuutuksella voidaan toteuttaa myös perintöverosuunnittelua. Valtuutetulle voidaan esimerkiksi antaa asiakirjassa oikeus myydä tai pantata valtuuttajan kiinteää omaisuutta. Lisäksi edunvalvontavaltuutettu voi holhoustoimilaissa olevan lahjoituskiellon estämättä antaa valtuutetulle oikeuden lahjoittaa hänen omaisuuttaan. Määräyksen on kuitenkin oltava hyvin tarkka ja täsmällinen, jos lahjoitusmahdollisuus halutaan antaa edunvalvontavaltuutetulle.
Edunvalvontavaltuutuksella voidaan myös määrätä siitä, onko valtuutetulla oikeus saada palkkiota edunvalvottavan asioiden hoitamisesta ja korvausta kuluistaan. Eräs tärkeä, nimenomaan valtuutetun kannalta merkityksellinen asia on, ettei valtuutetulla ole velvoitetta tehdä vuosittain tiliä toimistaan Digi- ja väestötietovirastolle, mikäli valtuutuksessa näin määrätään.
Tarjoamme asiakkaillemme yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella yksilöllistä ja asiakaslähtöistä palvelua perhevarallisuusoikeuden eri osa-alueilta. Olipa asiasi perhe- tai perintöoikeudellinen, hoidamme sen aina tehokkaasti inhimillistä näkökulmaa unohtamatta.
Perheoikeuden osa-alueeseen luetaan tavanomaisesti niin avioliittoon ja avoliittoon liittyvät taloudelliset asiat kuin lapsen huolto, asuminen, tapaaminen ja elatus.
Perinnönjakoon liittyvät asiat koskettavat meistä jokaista jossakin elämämme vaiheessa. Ennen perinnönjakoon ryhtymistä perittävästä on laadittava perukirja ja kuolinpesä on selvitettävä. Vasta tämän jälkeen voidaan tehdä perinnönjakosopimus.
Perintöverosuunnittelussa korostuu hyvissä ajoin asianmukaisesti laadittujen asiakirjojen merkitys. Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla huolehdit omien elinaikaisten asioidesi hoitamisesta hyvissä ajoin. Varallisuutesi jakautumiseen ja sen verokohteluun voit varautua, kun sinulla on olemassa kattavasti tehty lahjakirja ja/tai testamentti.