Elisa Ilmoniemi
Osakas, asianajaja, varatuomari, oikeustieteen maisteri
Testamentti on edelleen ainoa mahdollinen asiakirja määrätä omaisuudestaan kuoleman varalta
Testamentti tehdään kirjallisesti ja muotomääräykset sen tekemiseen ovat ankarat.
Testamentin muotomääräyksiin on syytä suhtautua vakavasti, koska oikeuskäytäntö osoittaa hyvin selvästi sen, että muotovirheelliset testamentit on lähes säännönmukaisesti katsottu pätemättömiksi. Laista löytyy määräyksiä niin testamentin kirjalliseen muotoon, sen todistamiseen, todistajien esteettömyyteen ja allekirjoittamiseen liittyen.
Millaisia erilaisia testamentteja on mahdollista tehdä?
Omistusoikeustestamentilla testamentinsaajalle annetaan mahdollisimman laaja valta määrätä testamentilla saadusta omaisuudesta. Omistusoikeustestamentinsaaja on perintöverovelvollinen.
Hallinta- ja käyttöoikeustestamentti antaa nimensä mukaisesti saajalleen oikeuden hallita ja käyttää saamaansa omaisuutta. Hallintaoikeustestamentinsaaja ei suorita saamastaan omaisuudesta perintöveroa, vaan verovelvollisuus on omistusoikeudensaajalla. Hallinta- ja käyttöoikeustestamenttia käytetään tyypillisesti puolisoiden välillä.
Testamentti voi olla luonteeltaan myös niin sanottu yleistestamentti tai niin sanottu legaatti. Merkittävin ero testamenttiluokituksilla on se, muodostaako testamentti saajalleen kuolinpesässä osakkuusaseman vai ei.
Yleistestamentilla voidaan määrätä koko omaisuudesta, määräosasta tai siitä osasta, joka on jäljellä muiden määräysten täyttämisen jälkeen. Yleistestamentinsaaja on kuolinpesän osakas.
Legaatti on määräys, jolla tietylle saajataholle määrätään esimerkiksi jokin yksittäinen esine omistusoikeudella tai jokin tietty rahamäärä. Legaatti täytetään jakamattomasta kuolinpesästä. Legaatinsaaja ei ole kuolinpesän osakas.
Testamentti on aina annettava tiedoksi
Testamentinsaaja, joka on saanut hyväkseen testamentin, on velvollinen antamaan testamentin todisteellisesti tiedoksi testaattorin lakimääräisille perillisille, mikäli hän vetoaa testamenttiin. Testamentista voi myös luopua, mikäli sitä ei halua ottaa vastaan.
Lakiosaperillisen tulee huolehtia todisteellisesti oman oikeutensa voimaansaattamisesta, jos testamentti loukkaa testaattorin rintaperillisen oikeutta lakiosaan.
Mitä jos en tahdo hyväksyä testamenttia?
Perillisen ei ole pakko hyväksyä testamenttia, vaan testamenttia voidaan moittia testamentinsaajaa vastaan nostettavalla moitekanteella käräjäoikeudessa määräaikojen puitteissa. Testamentin moiteperusteet on yksilöity perintökaaressa.
Moitekanteen perusteella testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi, jos
- tekijä ei ikänsä puolesta olisi voinut tehdä testamenttia tai
- testamenttia ei ollut tehty määrämuodossa tai
- testamentin tekemiseen on vaikuttanut esimerkiksi testaattorin mielisairaus tai
- testaattori on esimerkiksi pakotettu tekemään testamentti tai hänen ymmärtämättömyyttään on käytetty hyväksi.
Entä jos testamentti on tulkinnanvarainen?
Joskus voi syntyä myös tilanne, jossa perillisillä on erimielisyyttä siitä, mistä testamentissa on määrätty. Testamentti saattaa olla sisällöllisesti ristiriitainen tai tulkinnanvarainen.
Yleensä testamentin sisällölliset tulkinnanvaraisuudet voidaan välttää laadituttamalla testamentti asiaan erikoistuneella lakimiehellä. On kuitenkin mahdollista, että testamentti on esimerkiksi tehty useita vuosia ennen perittävän kuolemaa ja olosuhteet ovat ehtineet muuttua niin, ettei testamentin toimeenpano sellaisenaan ole mahdollista. Tällaisessa tilanteessa testamenttia on tulkittava.
Testamentin tulkinnasta voidaan nostaa kanne tuomioistuimessa, mutta tavanomaisempaa on, että kuolinpesään määrätty pesänjakaja suorittaa testamentin tulkinnan. Tulkinnassa merkityksellisintä on testamentintekijän tahdon ja tarkoituksen huomioon ottaminen.
Lue lisää
Näitä tarjoamme
Tarjoamme asiakkaillemme yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella yksilöllistä ja asiakaslähtöistä palvelua perhevarallisuusoikeuden eri osa-alueilta. Olipa asiasi perhe- tai perintöoikeudellinen, hoidamme sen aina tehokkaasti inhimillistä näkökulmaa unohtamatta.
Perheoikeus
Perheoikeuden osa-alueeseen luetaan tavanomaisesti niin avioliittoon ja avoliittoon liittyvät taloudelliset asiat kuin lapsen huolto, asuminen, tapaaminen ja elatus.
Perintöoikeus
Perinnönjakoon liittyvät asiat koskettavat meistä jokaista jossakin elämämme vaiheessa. Ennen perinnönjakoon ryhtymistä perittävästä on laadittava perukirja ja kuolinpesä on selvitettävä. Vasta tämän jälkeen voidaan tehdä perinnönjakosopimus.
Perintösuunnittelu
Perintöverosuunnittelussa korostuu hyvissä ajoin asianmukaisesti laadittujen asiakirjojen merkitys. Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla huolehdit omien elinaikaisten asioidesi hoitamisesta hyvissä ajoin. Varallisuutesi jakautumiseen ja sen verokohteluun voit varautua, kun sinulla on olemassa kattavasti tehty lahjakirja ja/tai testamentti.
